Veljeni Leevi on huikea ja ajatuksia herättävä proosarunotarina ihan kaikille. Upeasti kuvitettu teos näyttää hämäävästi lasten kuvakirjalta, mutta on vaikeasti määriteltävällä tavalla myös paljon muuta. Teksti tuo lapsen ajatukset ja kokemukset lähelle lukijaa selittelemättöminä, hätkähdyttävinä ja syvän koskettavina. Hannele Huovin hieno suomennos tarjoaa tämän harvinaislaatuisen lukuelämyksen eheän lumoavana myös suomenkieliselle lukijalle.
Kenelle? Aikuisille, nuorille –ja toki myös kaikenikäisille lapsille. Teksti saa ison ihmisen hätkähtämään ja pohtimaan samaan aikaan kun huikea kuvitus lukemattomine yksityiskohtineen vangitsee jo pienen leikki-ikäisen.
yöllä hän menee ulos, toisinaan________________________________ Mutta mitään ei tapahdu oikeasti,_______________leikisti vain. _________________eikä se ole surkumurhetta_____________________ vaan totta _____________________________ mutta sitten ajat muuttuivat ______________________________ kukaan ei voi piiloutua pimeään _____________________________________________ minä taas tiedän mitä keittiön kulhoihin on piilotettu ___________________________ Se on varsin onnellista aikaa. _____________________ ja minä olen lohduttanut _____________________ hän riemastuu niin että päivästä tulee kuin unta ____________________________ hyvin pimeinä, pilvettöminä öinä näkee parhaiten ___________________________________ kun tulee yö, olen useimmiten jo ________________________ kotona se nukkuu minun vieressäni
Nämä katkelmat on poimittu Veljeni Leevin eri runoista. Lue katkelmatläpi ja ala kirjoittaa omia lauseitaniiden eteentai taakse. Näin syntynyttätekstiävoi käyttääomien runojen aineksina.
Leevi kulkee rauhallisestiison hirven tai hevosen elkein. Hänellä on tähti kainalossaan, se on pyöreä ja palaa melkein –aivan ihmeellistä ainetta.(s. 10.) Sivun 10 runossa Leevilläon kainalossaan tähti. Keksi irrallisia lauseita, joissa jollakulla (hänellä, minulla, miehellä, tytöllä–ihan kellävain!) on hallussaan jotain sellaista näkyvääja konkreettista tai näkymätöntäja abstraktia, jota ihminen ei normaalisti voi pitäähyppysissään. Lauseita voi käyttääomien runotekstien palasina –vaikkapa seuraavassa harjoituksessa.RUNO SYNTYY PALASISTA Kirjoita, hio ja viimeistele oma runoteksti tai -tekstejä, joiden aineksina voit käyttääedellisissäharjoituksissa syntyneitälauseita ja tekstinpaloja. Runon aineksiksi sopivat hyvin myös Mikaela Sundströmin Linnea ja Äiti Enkeli-kirjan Tunteita-harjoituksesta syntyvät metaforat (ks. Linnea ja Äiti Enkeli-kirjan sanataideharjoitukset osoitteessa www.lumotutsanat.fi/sanataideharjoitukset)
