Kaupungintalon suunnittelutoimeksiannon sai helsinkiläinen kolmen nuoren miehen perustama aloitteleva Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna, joka kasvoikin 1890-luvulla Suomen suurimmaksi arkkitehtitoimistoksi.
Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan vuonna 1893 suunnittelemassa kaupungintalon julkisivussa on jo nähtävissä nykypäivänäkin tuttu ulkonäkö. Kuva: Kansallisarkisto, Oulu
Kaupungintalon suunnittelussa lähtökohtana toimineen Granbergin kauppakartanon yksinkertaisempi renessanssiarkkitehtuuri säilytettiin uudessa suunnitelmassa lähes muuttumattomana. Rakennukseen lisättiin kuitenkin kolmas kerros, joka toteutettiin huomattavasti runsaammalla uusgoottilaisella tyylillä. Kolmannen kerroksen julkisivusta löytyy useita eri elementtejä kuten reliefejä, pilareita, kaaria, ruusukkeita ja syvennyksiä. Erilaisten muotojen lisäksi koristeina käytettiin kasvo-, kasvi-, ja eläinaiheisia kipsikoristeita. Näyttävä julkisivu kätki taakseen suhteellisen arkisen virastotalon, joka oli vaiheittaisen rakentamisen takia myös hyvin sokkeloinen ja sisälsi mutkikkaita porrasjärjestelyitä.
Kolmannen kerroksen yksi merkittävä elementti oli korkealle räystäslinjan yläpuolelle kohoava kolmioreliefi, johon sijoitettiin pyöreä ikkuna ja värikäs Oulun kaupungin vaakuna. Rakennuksen suunnitelmista lausuntonsa antoi entinen Oulun lääninarkkitehti Jac Ahrenberg, joka varoitti menemästä koristeellisuuksissa liian pitkälle. Hän kehotti arkkitehtejä luopumaan korkeasta keskiosasta, vaikka pitikin suunnitelmaa muuten onnistuneena. Lausunto jätettiin lopulta huomiotta, ja julkisivu toteutettiin tarkalleen Grahn, Hedman & Wasastjernan piirustusten mukaan.
Tiesitkö että Valveen seinässä tänäkin päivänä sijaitsevassa vaakunassa erikoista on se, että siinä lohi ui ylävirtaan, kun taas virallisessa Oulun vaakunassa se ui alavirtaan? Kuva: Juha Hämäläinen
Lopulta jopa 70 kaupunkilaista työllistänyt kaupungintalon rakentaminen aloitettiin kesällä 1893 Oulun kaupungin rakennusmestari J. W. Lillqvistin johdolla. Rakennustyöt etenivät nopeasti, ja jo maaliskuussa 1894 sisällä päällystettiin kaakeliuuneja ja lattioita. Viimeistelyvaiheessa virastojen oviin tilattiin Arabian posliinitehtaalta kultareunaiset nimikyltit, ja Torikadun pääkäytävään hankittiin neljä hehkulamppua.
Kaupungintalo valmistui aikataulussa 1. syyskuuta 1894, mutta kaupungin vankila muutti rakennuksen eteläpäähän jo heinäkuussa. Poliisivankilan vanha selli ja sen ovi löytyvät Valveelta vielä tänäkin päivänä, Photo North – Pohjoisen Valokuvakeskuksen galleriasta.
Lehdistössä arvosteltiin kaupungintalon kalliita sisustusratkaisuja. Kadunpuoleisiin ikkunoihin oli ostettu 100 markan verhot, ja Pikisaaren konepajalta hankittu 500 markkaa maksaneet tuhka-astiat.
Teksti on koottu Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy:n tekemän rakennushistoriaselvityksen (2023) tiivistelmästä.
Juuri valmistunut kaupungintalo luultavasti vuonna 1895. Kuva: Museovirasto JOKA
Haluatko kuulla lisää?
Lue aiheesta tarkemmin rakennushistoriaselvityksen sivuilta 27–45.
Lue myös juttusarjan edellinen osa!
Nykyisen Valveen tontille rakennettiin vuonna 1829 kolmen hirsirunkorakennuksen muodostama pihapiiri. Tontti kuului Granbergien kauppiassuvulle ja 1830-luvulta alkaen siinä asui kauppaneuvos Ferdinand Granberg perheineen.