Kauppakartanosta kulttuuritaloksi osa 2: Granbergin kauppakartano

Nykyisen Valveen tontille rakennettiin vuonna 1829 kolmen hirsirunkorakennuksen muodostama pihapiiri. Tontti kuului Granbergien kauppiassuvulle ja 1830-luvulta alkaen siinä asui kauppaneuvos Ferdinand Granberg perheineen.

Kauppaneuvos Ferdinand Granberg syntyi vuonna 1814 raahelaisen kauppalaivan kapteenin Gustaf Ferdinand Granbergin perheeseen. Lyypekin kauppakoulusta valmistuttuaan Ferdinand Granberg siirtyi Ouluun setänsä Herman Julius Granbergin oppipojaksi. Sedältään Ferdinand peri vuonna 1834 puolet kaupunkitalosta, joka sijaitsi samalla paikalla kuin Valve nyt. Kauppaporvarin oikeudet saatuaan vuonna 1835, Ferdinand ryhtyi harjoittamaan monipuolista kauppa-, laivanvarustus ja teollisuustoimintaa, joka laajeni myöhemmin sahatoimintaan, ruukkiteollisuuteen ja juomateollisuuteen.

Vuonna 1837 Ferdinand Granberg meni naimisiin kauppaneuvos Johan Franzénin tyttären, Sophia Franzénin kanssa. Pariskunta sai yhdessä yhteensä 9 lasta – 2 tytärtä ja 7 poikaa. 1870-luvulla kannattamattomat Rautaruukit ajoivat Granbergin konkurssiin, jonka jälkeen hän pian menehtyi vuonna 1877 ollessaan vain 63-vuotias.

Sophian ja Ferdinandin viides lapsi, Gustaf Ferdinand Granberg (s. 1846) peri kauppakartanon isältään tämän kuoltua. Gustaf jatkoi isänsä jalanjäljissä kauppa- ja puutavara-alalla, mutta ajautui isänsä tavoin konkurssiin vuonna 1883.

Johan Lybeckin 1883 laatimat kauppakartanon julkisivupiirrustukset. Kuva: Oulun kaupunginarkisto

Kauppakartano oli tuhoutunut edeltävänä vuonna Oulun 1882 suurpalossa. Talon uudelleenrakentamiseksi Gustaf oli tilannut kunnianhimoiset suunnitelmat arkkitehti Johan Lybeckiltä. Lybeckin puurakennustyylistä poiketen, Granberg halusi rakentaa uuden kauppakartanon kivestä. Talo ei kuitenkaan koskaan valmistunut, vaan sen sijaan Granbergin omaisuuden konkurssihuutokauppa käynnistyi helmikuussa 1884. Gustafin nuorempi veli tarjosi äitinsä puolesta talosta 25 500 markkaa, mutta tarjous hylättiin. Kauppa toteutui seuraavana kesänä 20 000 markan kauppasummalla.

Granbergin leskirouva Sophian talonomistajuus jäi lopulta lyhyeksi, sillä hän kuoli 5.8.1885. Oulun kaupunki osti vuosia tyhjillään olleen kiinteistön vuonna 1893 suurten suunnitelmien toteuttamiseksi.


Teksti on koottu Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy:n tekemän rakennushistoriaselvityksen (2023) tiivistelmästä.

Haluatko kuulla lisää?

Lue aiheesta tarkemmin rakennushistoriaselvityksen sivuilta 20–24.

Lue myös juttusarjan edellinen osa!

Granbergin kauppakartano, kaupungintalo, poliisilaitos, nuoriso- ja kulttuurikeskus NUKU, kulttuuritalo Valve. Valve-talon yli kaksisataavuotiseen historiaan mahtuu monia mielenkiintoisia vaiheita ja suuriakin muutoksia. Juttusarja tarjoaa kurkistuksen Valveen tontin värikkääseen historiaan 1820-luvun lopusta lähtien aina tähän päivään saakka.