Puu

Emmi Jormalaisen lumoava Puu on kuin teltta tai maja, jonka sisällä versoo ihmeellinen puu tai kokonainen joukko erilaisia puita. Sanattoman kirjaharvinaisuuden sivuja käännetään alhaalta ylöspäin, ja matka kulkee latvasta syvälle maanalaisiin juuristoihin. Tekijänsä taitelijakirjaksi nimeämä Puu kutsuu viipymään ja viihtymään. Upeat kuvat toimivat myös inspiroivana lähtökohtana omalle kirjoittamiselle ja kertomiselle.

Kenelle?
Puu on kielestä riippumaton taideteos ihan jokaiselle – lapselle, nuorelle, aikuiselle.

OLEN KUUSEN LATVASSA ISTUVA SINITIAINEN

Avaa Puun kannet ja käännä sivuja hitaasti, pysähtyen hetkeksi kullekin aukeamalle. Kirjoita jokaisen aukeaman innostamana talteen yksi säe, joka alkaa sanalla olen. Poimi säkeisiisi yksityiskohtia eri kuvista esimerkiksi seuraavasti:

Olen kuusen latvassa istuva sinitiainen.
Olen vaaleanpunaisia pilviä.

Lopulta sinulla on koossa melkoinen määrä olen-alkuisia säkeitä. Rakenna niistä runo! Valitse mieluisimmat lauseet, muokkaa, hio ja asettele ne juuri oikeaan järjestykseen.

OLEN JUOKSEVA KETTU

Tämä tehtävä on jatkoa edelliselle harjoitukselle: Millaisia juuri kirjoittamistasi olen-alkuisista säkeistä tulisi, jos niiden loppuosat käännettäisiin mahdollisimman päinvastaisiksi? Luo luovia vastakohtia, esimerkiksi seuraavasti:  

Olen kuusen latvassa istuva sinitiainen. → Olen polulla juokseva kettu.
Olen vaaleanpunaisia pilviä. → Olen harmaita kiviä.

Miten säkeiden tunnelma muuttuu? Millainen runo näistä säkeistä syntyisi? Kokeile!

Jos teette tehtävää porukalla, lukekaa toisillenne ääneen omia vastakohtasäkeitänne. Kuulijoiden tehtävänä on yrittää keksiä alkuperäinen säe!

OLEN JA EN OLE

Myös tämä tehtävä on jatkoa edellisille: Millaisen runon voisit rakentaa kaikista edellä keksimistäsi säkeistä valikoiden ja muokaten? Voit halutessasi muuttaa säkeitä myös kielteiseen muotoon eli aloittaa sanoilla En ole. Vaikkapa näin:

En ole kuusen latvassa istuva sinitiainen.
Olen vaaleanpunaisia pilviä ja
harmaita kiviä.
Olen polulla juokseva kettu.