15-vuotias kievarin Anni näkee jatkuvasti merkillisiä unia suuresta kulta-aarteesta. Hän on kuullut tarinoita Kurmo-noidasta ja tämän kätkemästä kullasta, jota päättää lähteä etsimään yhdessä renkipoika Tuomaankanssa. Alkaa virvatulten ja vaarojen sävyttämä seikkailu. Anni Unennäkijä on itsenäinen jatko-osa teokselle Tuomas Karhumieli. Kirjassa suomalainen kansanperinne ja sen tarinat heräävät upeasti eloon.
Kenelle? Fantasian ystäville ja heille, jotka pitävät uppoamisesta sopivan jännittäviin satuihin sekä menneen maailman tunnelmiin.
Ei pestautumismatkasta oikeastaan ollut kovin kauan, mutta oli tapahtunut niin paljon, että siitä tuntui kuluneen kokonainen ikuisuus. Tuomas oli ehtinyt käydä rippikoulun ja hänen sukunimekseen oli kirkonkirjoihin merkitty Karhumieli. Hän tunsi olevansa jo melkein aikuinen.(s. 9.)
Tuomaksen sukunimi on Karhumieli ja Annin Unennäkijä. Molempien nimet liittyvät voimakkaasti heidän ominaisuuksiinsa ja erityiskykyihin: Tuomas osaa muuttua karhuksi,ja Annilla on unennäkijän lahja. Keksi itsellesi uusi sukunimi, joka liittyy johonkin omasta mielestäsi hienoon ominaisuuteesi tai erityiskykyysi. Se voi olla sinussa jo nyt tai se voi olla sellainen, jota kovasti toivot. Nimi voi liittyä myös omaan voimaeläimeesi. Mikä eläin on sinulle erityisen läheinen? Mistä eläimestä tai sen ajattelemisesta saat itsellesi hyviä voimia?
Anni oli tuntenut Räpylä-Niemisen lapsesta saakka. Väitettiin, että tämä oli Niemisen torpan tytön ja Näkin rakkaudesta syntynyt lapsi. Mies olikin aika erikoisen näköinen, hän muistutti kasvoiltaan hiukan kalaa. Ja räpyläkädet ja ja vielä suuremmat räpyläjalat kiinnittivät väkisinkin huomiota. (s. 123–124.)
Mieti, jos sinäkin olisit Räpylä-Niemisen tapaan osaksi ihminen ja osaksi jotain eläimenkaltaista. Pohdi, mistä olennosta tai eläimestä sinussa ehkä on joitakin piirteitä, ulkoisia tai luonteellesi ominaisia. Miten eläinpuolesi näkyy tykkäämisen tai inhoamisen kohteissa? Missä tilanteessa eläinpuolesi näyttäytyy todennäköisimmin? Missä tilanteessa siitä on iloa tai hyötyä ja missä tilanteessa taas haittaa? Listaa eläinihmisesi piirteitä: ulkoisia, sisäisiä. Kirjoita kuvaus tilanteesta, jossa olet joko kokonaan tai osittain eläinihminen.
Läpinäkyvä tyttö oli niin lähellä, että hän saattoi ojentaa käden ja koskettaa sen hameenhelmaa, mutta sormet menivät kankaan läpi. Anni vetäisi kätensä takaisin, kietaisi peiton ympärilleen ja värähti hiukan. - -.
- Miksi sinä olet täällä etkä kotonasi kartanossa? Anni kysyi.
-En minä tullut kievariin omasta halustani, vaan taulun mukana. En pysty liikkumaan kauas taulusta ja jos se siirretään johonkin, minä joudun myös muuttamaan. (s. 115–116.)
Anni Unennäkijä -kirjan päähenkilö tutustuu aaveeseen, joka joutuu liikkumaan muotokuvansa mukana minne ikinä taulu kulkeekaan. Tarinassa aavetyttö on nimeltään Ulrika Eleonora Elisabet Silfersvane ja hänet on aikanaan ikuistanut kuuluisa taiteilija Albin Vienefelt. Entä jos myös todellisilla muotokuvamaalauksilla, jopa Mona Lisalla, olisi kummituksensa? Valitse jokin kuuluisa muotokuva ja keksi tarina siitä, miksi muotokuvan henkilöstä on tullut kummitus, joka elää enää vain taulunsa lähellä – aaveena.
Aamu alkoi jo toden teolla sarastaa, ihmiset olivat heräämässä ja sytyttivät tulia uuneihinsa, ilmassa tuntui savun hajua. (s. 20).
Kirjoita omasta aamuhetkestäsi, tämän päivän tai jonkun erityisen päivän aamusta. Vangitse tekstiisi joku pieni kohta aamunhetkeä: juuri kun olet herännyt, aamupalalla, aamulehteä hakiessa, koulumatkalla.
