Ajan postmoderni tyyli suhtautui historiaan sallivasti, mikä mahdollisti vanhan ja uuden yhdistelyn. Vanhan rakennuksen sokkeloisuus hyväksyttiin, ja myös tulevat käyttäjät lupautuivat toimimaan talon ehdoilla. Vanhan osan projektiarkkitehdille Weikko Kotilalle rakennus oli tuttu jo vuodelta 1981, hänen oltuaan yksi taloa mitanneista Oulun yliopiston mittauspiirustuskurssin opiskelijoista.
Ensimmäisen kerroksen vanhat putkatilat muuntautuivat valokuvagalleriaksi, -studioksi, sekä -kirjastoksi. Keskiosan toimisto- ja varastotiloista tehtiin näyttelytila. Oulun lasten ja nuorten taidekoulun tilat sijoittuivat Ojakadun puoleiseen siipeen. Kolmannen kerroksen entisistä luokkahuoneista tehtiin kolme tanssiharjoitussalia, ja molempiin päätyihin tuli kokoushuoneet.
Purkuvaiheessa pääaulan, pääportaikon, ja entisen valtuustosalin katoista löydettiin 1890-luvulla tehtyjä runsaita kattomaalauksia, jotka päätettiin entisöidä. Rakennukseen haluttiin jättää myös muita merkkejä sadan vuoden mittaisesta käyttöhistoriasta. Galleriatilaksi muutetun entisen putkan ikkunoihin jäi rautakalterit, ja yksi panssariovinen putkahuone säilytettiin.
Hoksaatko mistä päin kulttuuritalo Valvetta tämä katto löytyy?
Hoksaatko mistä päin kulttuuritalo Valvetta tämä katonraja löytyy?
Rakennuksen sisätiloista haluttiin lapsia ajatellen värikkäitä ja yksityiskohdilla rikastettuja. Uudet rakennusosat ja kalusteet sovitettiin vanhaan arkkitehtuuriin, mutta niillä pyrittiin luomaan moderni vaikutelma korostamaan rakennuksen kulttuuriluonnetta.
Peruskorjauksessa myös rakennuksen julkisivujen lähes 300 kipsikoristetta uusittiin. Erikoismaalausliike Sapluunan Katja Aaltosen valmistamia uusia muotteja käyttäen koristeet valettiin suoraan paikalleen pimeinä syys-lokakuun iltoina lamppujen valossa. Koristeiden muotit, sabluunat ja varaosat on vielä tänäkin päivänä varastoitu Torikadun puoleisen ullakon nurkkavarastoon.
Lehtileike: Kaleva 8.10.1990, Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön arkisto
Ensimmäisen vaiheen valmistuttua tammikuussa 1991, peruskorjattu rakennus otettiin heti käyttöön. Nuoriso- ja kulttuuritoimi asettuivat omiin siipiinsä, ja galleriatilat avattiin yleisölle. Myös tanssisalit saivat heti käyttäjiä, vaikka uudisosaan suunniteltuja pukuhuoneita ei oltu vielä edes rakennettu. Tämäkin kertoi siitä, kuinka kovasti harrastajat olivat muun muassa tanssisaleja odottaneet.
Teksti on koottu Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy:n tekemän rakennushistoriaselvityksen (2023) tiivistelmästä.
Haluatko kuulla lisää?
Lue aiheesta lisää rakennushistoriaselvityksen sivuilta 90–95.
Lue myös juttusarjan edellinen osa!
Vanhan poliisilaitoksen peruskorjausprojektiin liittyi perusteellinen tutkimusvaihe, jossa rakennus mitattiin ja korjaustarpeet määriteltiin. Suunnittelun rinnalla tutkittiin myös rakennuksen historiaa ja alkuperäisiä ominaispiirteitä.