Ujoja ihmisiä kaikki tyystin

Ujoja ihmisiä molemmilla puolilla pöytää. Katseen kohtaaminen ei ole aina helppoa vaikka olisitkin ilman sairautta. Toisen ihmisen kohtaaminen on haaste. On mielenkiintoista, miten väkijoukossa omaksuu yksinäisyyden helpommin, kuin yksin ollessaan.

Meidän mediakerho aloitti toimintansa perjantaina 14. kesäkuuta toimintakeskus Kipinässä. Kerholaisina meillä on mielenterveyskuntoutujia, sekalainen sakki ihastuttavia neiti-ihmisiä. Aloitimme ensimmäisen kerran nimikierroksella. Pitää sanoa nimi ja alkukirjaimella alkava, itseä kuvaava adjektiivi. Tämä on hankala etappi, kaikki eivät pääse maaliin asti. Ei hätää! Eteenpäin!

Seuraavaksi kehystämme ja kehostamme. Sateinen keli pakottaa meidät jäämään sisätiloihin, mutta väliäkö tuolla? Sulaketaulu on aivan yhtä paljon taidetta kuin jokimaisema, eikä huonekasvi jää toiseksi maitohorsmalle. Käärmesormus näyttää hyvälle niin sähkövalonkin valaisemana.

Kaiken tiimellyksen keskellä minua ujostuttaa. Ujostuminen on minulle harvinainen, mutta pysäyttävä tunne. Pysyn taka-alalla, tarkkailen tilanteita ja koetan osallistua. Hieman myös huvittaa, kerholaistenhan tässä piti olla introvertteja, ei minun. Samalla kertaa kerholaiset käyvät Heidin valokuvattavana, minä koetan vain ujosti ehdottaa: ”Eikö vaahtosammutin ole kivan punainen?”

Toisella kertaa teemme otetuista valokuvista tangrameja. Tangram on kiinalainen, hieman palapelin tapainen mutta monitahoisempi ongelmapeli. Kuvien jakaminen seitsemään erikokoiseen ja erimuotoiseen palaseen vaatii hieman matematiikkaa, mittaamista ja mattoveitsen käyttöä. Nyt minua ei ujostuta vaan suorastaan hieman kauhistuttaa. Mitä tästäkin tulee? Mukava juttelun täyteinen kaksituntinen, se on tämän kerran tulema. Se, että ujon ihmisen saa puhumaan ja nauramaan ääneen on ehdottomasti voitto.

Ensi kerralla teemme eläviä profiilikuvia. Kysyimme, että löytyykö ideoita. Ensimmäisellä kerralla ei nimen kaveriksi löytynyt adjektiivia, nyt ideoita löytyi roppakaupalla. Minähän sanoin, että ei hätää.

 Pekka

 

Kuva: Heidi Risto