2. Kuvausharjoitukset

Kuvaamiseen tutustuminen aloitetaan ilman videokameraa tekemällä noin viisi minuuttia kestävä harjoitus. Oppilaat muodostavat omilla sormillaan kameran etsimen. Etsin saadaan aikaiseksi, kun oikean käden peukalon pää yhdistetään vasemman käden etusormen päähän ja vastaavalla tavalla yhdistetään vasemman käden peukalo ja oikean käden etusormi. Tämän jälkeen oppilas sulkee toisen silmänsä ja katsoo etsimen läpi. Etsintä voi liikuttaa kauemmas ja lähemmäs omasta silmästä, jolloin tarkasteltava kohde näkyy erikokoisena. Oppilaiden tehtävänä on etsiä ja ”kuvata” kohteita erikokoisissa kuvissa.

Seuraava harjoitus perustuu Valveen elokuvakoulun kehittämään Videopensseli-menetelmään. Siinä etsitään ja kuvataan erilaisia geometrisiä muotoja. Harjoitus toimii kuvausharjoituksena, jossa kuvaamiseen yhdistetään kameran liikuttaminen. Kuvaamiseen täytyy keskittyä, jotta käsivaralla kuvattu materiaali olisi vakaata.

Aluksi opettaja piirtää taululle kolme muotoa: neliö, kolmio ja ympyrä. Ne opetellaan lausumaan ja tunnistamaan. Tämän jälkeen opettaja havainnollistaa harjoituksen suoritustavan oppilaille. Hän liittää videokameran televisioon, jotta kaikki näkevät videokameran välittämän kuvan tv-ruudulta. Opettaja selostaa eri vaiheet ääneen samalla, kun tekee ne kameralla. Aluksi kamera videdään muutaman sentin päähän kohteesta, jossa on jokin edellä mainituista muodoista; esimerkiksi tietokoneen näppäimistön yksi näppäin (neliö). Kamera pidetään mahdollisimman vakaana. Kannattaa varmistaa, että zoomi on täysin auki eli wide-asennossa, jotta kuva olisi mahdollisimman tasaista. Jos kuva on epätarkka, niin odotetaan hieman, että kameran automatiikka tarkentaa kuvan. Tämän jälkeen opettaja painaa nauhoitusnappia, jolloin punainen merkkivalo syttyy ruudulla ja numerot alkavat pyöriä eteenpäin. Nauhoitus on käynnistynyt. Opettaja laskee kolmeen, jonka jälkeen hän vetää kameraa hitaasti itseä kohti ja tarvittaessa astuu askeleen taaksepäin. Kamera pidetään koko ajan mahdollisimman vakaana. Vähitellen kuvattavasta kohteesta paljastuu useampi näppäin ja lopulta koko näppäimistö. Tämän jälkeen opettaja painaa uudelleen nahoitusnappia ja tallennus päättyy. Ruudulla numerot pysähtyvät ja vihreä standby-valo syttyy rec-valon tilalle. Kuvatun otoksen kesto on noin 10 sekuntia.

Harjoituksen voi toistaa niin useasti, että idea selviää kaikille. Jokaisella kerralla opettaja voi käyttää esimerkkinä eri kohdetta ja eri muotoa. Opettajan kuvaamaa materiaalia ei katsota. Opettajan kannattaa vielä painottaa erikseen, ettei zoomia kannata käyttää, sillä kuva muuttuu epätarkaksi ja vaikeasti hallittavaksi. Opettajan demonstraation jälkeen oppilaat saavat kamerat ja kuvaavat harjoituksen pienryhmissä. Kun ryhmä tulee noutamaan kameraa, opettaja näyttää tallennusnapin sijainnin oppilaille. Tässä harjoituksessa opettaja laittaa virran päälle ja kasetin sisään kameraan ryhmän seuratessa vieressä. Seuraavassa kuvausharjoituksessa oppilaat harjoittelevat nämä toiminnot itsenäisesti.

Pienryhmän koko vaihtelee kameroiden lukumäärän ja oppilasmäärän mukaan. Jos ryhmässä on esimerkiksi neljä oppilasta, jokainen voi kuvata kolme kohdetta. Kohteet kuvataan vuorotellen. Ensimmäinen oppilas kuvaa yhden kohteen, jonka jälkeen antaa kameran seuraavalle, tämä kuvaa kohteen ja antaa kameran kolmannelle jne. Kun kierros on päättynyt, aloitetaan alusta ja jatketaan, kunnes kaikki ovat kuvanneet sovitun määrän kohteita.

Kuvaukseen on käytettävissä aikaa noin 15 minuuttia. Sen jälkeen on vuorossa kuvatun materiaalin katsominen. Kuvatut kohteet toimivat kuva-arvoituksina. Näiden avulla menetelmää voidaan käyttää myös maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen harjoittelun välineenä. Opettaja kytkee kameran jälleen televisioon ja asettaa kameran nauhuritilaan. Katselun aikana opettaja voi kameran pause-napilla pysäyttää toiston, kun kuvattu kohde on lähikuvassa. Oppilaiden tehtävänä on arvailla, mikä muoto ja mikä kohde kuvassa on. Asiaa voidaan helpottaa käynnistämällä toisto uudelleen, jolloin kohteesta paljastuu enemmän. Lopulta kuva paljastaa kohteen ja oikean vastauksen.

Arviot ja havainnot

Kuvausharjoitusten aikana kävi selväksi, että videokamera ei todellakaan ollut tuttu laite kaikille oppilaille. Osa arasteli videokameraa, laitteen pitäminen kädessä oli hankalaa ja sormet eivät tahtoneet löytää oikeita paikkoja. Usein myös kuvattava kohde oli vaikea paikallistaa kameran linssin eteen. Kun kuva näkyy videokameran lcd-näytöstä, oppilaat usein myös ajattelivat, että kuvattava kohde täytyy asettaa lcd-näytön kohdalle. Hämmennys oli suuri, kun kuvassa ei näkynytkään oikeaa kohdetta. Oppilaat kurkottelivat kameran takaa ja katselivat omin silmin, missä kohde oikein olikaan. Jos kohdetta yritettiin löytää videokameralla, kuva saattoi harhailla ympäri kohdetta osumatta siihen.

Videopensseli-harjoituksessa kamera tarkennus ja valotus on asetettu yleensä automatiikalle. Tämä aiheuttaa ongelmia, kun kuvataan hämärissä paikoissa. Kuva saattaa olla epätarkkaa varsinkin, kun kamera viedään aivan kohteen lähelle. Automaattitarkennus on kuitenkin parempi tapa tehdä peruskuvausharjoituksia kuin opettaa oppilaita säätämään tarkennusta ja valotusta.

 

Edellinen sivu / Seuraava sivu

Lyhyesti
Kuvausharjoitukset
Esimerkkivideon katsominen
Harjoitustyö
Tuntisuunnitelma
Valmiit elokuvat